lauantaina, syyskuuta 29, 2007

Väkivallalla mielen rauhaa

Uutislehti Satasen (100) journalistinen linjaus oli perjantaina nuoren toimittajanulikan kirjottamassa pääkirjoituksessa reippaasti Pro Parentia-henkinen. Kasvatuksessa käytettävä väkivalta eli "kuritus" ei vaikuta lapsiin haitallisesti ja aikuisia on armahdettava heidän toimittaessaan perinteisen kurituksellisia toimenpiteitä - eikä sitä tehtävää pidä missään nimessä sotkea väkivaltaan. Toimittajanulikan mielestä olisi säälittävää uskoa väkivallan aiheuttavan lapselle mitään haitallista. Kuritus on vain päämäärätietoista voiman käyttöä lapsen tahdon ja tunteiden muokkauksessa.

Nuoren toimittajanulikan mielestä on mieletöntä luulla, että tukistamiset, luunapit ja ravistelut jotenkin aiheuttaisivat lapsiin vaurioita. Koska mitään fyysisiä vaurioita ei ole nähtävissä viisaan ja hallitusti kuritusetikettiä noudattavan kurituksen seuraamuksina. Lain määräyksistä ei tarvitse hänen mielestään välittää pitkien kuritusperinteiden maassa.


Kuvitellaan, että Satasen toimittajanulikka uskoo omia puheitaan.

Kuvitellaan, että Satasen toimittajanulikka haluaa ryhtiä ja järjestystä maailmaan.
Kuvitellaan, että Satasen toimittajanulikka itse pelkää epäjärjestystä, kurittomuutta ja uskoo autoratiivisen ruumiillisen kurituksen järjestystä tuovaan voimaan ja turvaan.

Ajatellaanpa mikä on tilanne uutistoimitus 100:ssa.

Eräänä päivänä päätoimittaja ei olekaan kiitollinen toimittajanulikan työhön ja antaa parentaalista oikaisua nulikalle parilla kimakalla luunapilla ja antaumuksellisella hiushieronnalla kannustavan puheen säestämänä. Muutama hiustuppo putoaa hiljalleen lattialle ja mykkänä kiitollisuudesta vieressä seuraavat toimittajakollegat ymmärtävät kaiken tapahtuneen kaikkien parhaaksi. Kuvitellaan, että Satasen toimittajanulikka on kiitollinen nuhtelusta, koska on saanut selkeän ja ilman epäilyksen sijaa ammatillisia suuntaviivoja elämälleen toimittajana esimiehen tutoroivasta ja jämäkästä toiminnasta.

Kuvitellaan, että Satasen toimittajanulikka ei soita poliisiille.

----


Suomalaiset lapsentappajaäidit ja kansainväliset sarjamurhaajat eivät ole vain omaksuneet uravalintaansa hakiessaan elämäänsä jännitystä. Jokainen tappaja vain toistaa oman lapsuutensa opetuksia. Vahvempi saa osoittaa vahvuuttaan väkivallalla ja heikompi saa olla tuskan tuntija. Vahvempi ei kärsi sitä mitä heikompi kärsii. Heikkous on halveksuttavaa ja vahvemman toimintojen armoilla. Vahvempi osaa siirtää ahdistuksensa konkreettisesti muille ja määrää väkivallan perusteet fiilispohjalta.

Toisen heikkous on osoitettava selkeästi, jotta roolijako tulisi selväksi.
Vahvemman toivoma kunnioitus on ansaittava väkivallalla.
Vain vahvemman tunteilla on merkitystä ja painoarvoa.
Vuorovaikutus ei ratkaise vaan voima.

Sadistinen tunteensiirto (sadistinen transferenssi) opitaan lapsena.

Vahvempi saa aiheuttaa kauhua, kärsimystä ja häpeää ja olla väkivallan ulottumattomissa ja heikomman on ymmärrettävä väkivallan vastaansanomaton sanoma.

Minä saan tehdä sinulle ihan mitä vain.
Minä saan häpäistä.
Sinä saat hävetä - koska olet heikompi.

Fyysinen väkivalta on vain yksi henkisen väkivallan muoto.

Äitini lopetti fyysisen väkivallan vasta kun olin lähes yhtä vahva - ja kun vastasin samalla mitalla.
Hän oli kauhuissaan siitä mistä hänen poikansa ovat oppineet väkivaltaisiksi vanhempiaan kohtaan.






How Could a Monster Succeed
in Blinding a Nation?

By Alice Miller





KW:: perheväkivalta tukikeskus naisten turvatalot väkivallan kierre masokismi depressio fasismi väkivaltaisuus nuorten väkivaltatilastot lasten suojelu lastensuojelu lastensuojelun keskusliitto unicef no torture here turvapaikan hakijat kidutus.


Ei kommentteja: