lauantaina, heinäkuuta 25, 2009

Poliitikot ovat pyhimyksiä ja puolueet kirkon jälkeläisiä


Poliitikot ovat Suomessa virkamiespyhimyksiä ("Vastakkainasettelujen aika on ohi", "Antakaa poliitikoille työrauha") ja puolueet kirkon jälkeläisiä, siksi seksuaalisuuteen ja liittyvät mielteet ovat poliitikkojen pahin uhka kuolevaisuuteen. Taide poliitikoista sensuroitiin taas näyttävästi.

Mutajournalismi on siis jonkin sortin vastakulttuurin taistelun tulevaisuus ikonin asemaan asettautuneita ja viisivuotissuunnitelmiaan julkeasti julistavia poliitikkoja vastaan. Muta on viimeinen ase?

Tässä poliittista bloggausta perinteisen taktisen taistelun puolesta

- Pitää saada koira hyökkäämään, ei haukkumaan

Teoria elää mutta mitkä ovat keinot.

Epäpolitisoiminen (ei epäpolitisoituminen) on Kokoomuksenkin mainosbrändin ydin. Kaikkihan tässä haluavat yhteiskunnan hyvää - ja varakkaille veroalennuksia. Asioiden hoitamista ilman poliittisen vastustajan tunustamista. Ideologiaa aatteettomuuden viitan alla. Kun politiikasta on tehty vastenmielistä, on parasta heittää se lekkeriksi ja puhua itsestäänselvyyksistä halventaen vaihtoehtoja turhan poliittisiksi.

Poliitikko on pappeuteen, arvostelemattomuuteen ja ikuisiin asioihin, keskustelemattomuuteen vihkiytynyt. Teidän puolestanne päätetty. Puolueen sisällä uhkaillaan kirkon perinteen mukaisesti kadotuksella, karkotuksella, jos uhmaa puolueen sisäistä hierarkiaa ja sanelukulttuuria. Täällähän ei sooloilla. Vain poliittinen johto voi antaa puoluejäsenyydessä sielullesi armon, tarkoituksen ja elevaation taivaaseen ylennysjonossa.

Puolueen puolesta, puolue ideologiana, lojaalisuus korkeimpana arvona. Vetoa keskiluokkaan yläluokan arvoilla. Vetoa palkansaajiin vapaan kapitalistin imagolla. Tunnusta imulssimainen syntisi vain silloin kun puolue tarvitsee sitä, jotta puolue voi olla tunnustamatta systemaattisia syntejään.

Prosessi. Mikä prosessi, saatana, reaalipolitiikkaa, mitään prosesseja.

1989 lama oli varakkaille siunaus, myös silloin. Veroprogression purkaminen aloitettiin Mauno Koiviston mahtisanalla ja Esko Ahon lirkuttelulla. Suomen (eliitin) hyvinvoinnin nähtiin riippuvan rikkaimman 15% varallisuuden lisäämisestä ja pahoinvoinnin lisäämisestä julmalla pankien lamavelkasaalistuksella. Varakkaat saivat halvalla maat, metsää ja kiinteistöjä. Pääomaverotus on Suomessa kapitalismin syntysijaa Saksaa 50 % vähäisempää. Järjetöntä keinottelun paapomista.

Bobrikoffin aikana ei ollut tulo- ekä varallisuusveroa ja omaisuudet keskittyivät silloin hyvin harvojen teollisuusjohtajien ja kauppiaiden käsiin. Nopea rikastuminen oli mahdollista kunhan suhdeverkosto ja lahjonta oli kunnossa. Poliittiset paineet kasvoivat kansalaisten kesken kuitenkin nopeasti toiseen potenssiin.

Kun uusliberalistit vinkuvat yrittäjien puolesta, miksi he eivät katso ja hyökkää poliittisen kulttuurin ja lainsäädännön kimppuun, joka suosii suurteollisuutta kaikenlaisilla helpotteilla, veronmaksajien rahoja suuryrityksille jakavilla säätiöillä ja veronkiertomahdollisuuksilla. Suomessa on hyvin törkeitä säännöksiä, joita suurteollisuuden lobbausryhmät ovat saaneet läpi, kuten esim. kivestä ja puusta ei saa rakentaa kerrostaloja vaikka kysymys ei ole paloturvallisuudesta vaan betoniteollisuuden turvatusta selustasta. Pieniä design-firmoja ei tueta vaan isot, jumiutuneet huonekalubulkit saavat kehittämismäärärahoja - ja puuaines menee Tanskaan jalostettavaksi kalliksi designtuotteeksi.

Terveydenhuollon rahoittaminen Tanskan tasolle olisi helppo ja nopea poliittinen päätös. Palautettaisiin vain vuoden 1988 veroprogressio, jonka 1970-luvun hyvinvoinnin periaatteena on yleinen hyvinvointi, ei 15% kansanosan maksimaalinen ja rajoittamaton vaurauden hedonismi.

Kaikki mielenterveyspalvelut on ajettu alas politikkojen tahdosta mutta lapsia sentään muistetaan valistaa lasten oikeuksista. Lasten sivuille pääsee Sisu-kissan opastuksella. Olethan sisukas.

Jyri Häkämies suorittaa Stubbin avulla tällä hetkellä tämän vuoden paroni von Münchausen-diplomia.

– Taisteluja käydään päivittäin raskailla aseilla ja ruumiita syntyy. Täytyy olla melkoinen humoristi luonnehtiakseen sitä kriisinhallinnaksi, Juhani Suomi sanoo kolumnissaan Verkkoapilassa.
Nyt maamme tavoitteet ovat Suomen mielestä vastaavat kuin 40-luvulla.
Kysymys on siis tavallaan suomalaisen SS-pataljoonan analogiasta. Vuonna 1941 pyrittiin kaikin tavoin miellyttämään Hitleriä. Nyt on vuorossa Yhdysvallat. Perimmäinen taka-ajatus joukkojen luovuttamisella on yhteinen: on varmistettava suurvallan tuki Venäjää vastaan.
Tätä ei tietenkään tohdita ”tyhmälle kansalle” paljastaa. Muistaa kuitenkin sopii, että esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja kannatti jo keväällä Afganistan-panostuksen vahvistamista vedoten siihen, että se lisää USA:n Suomi-sympatioita.
Uskottavuutta ei tutkijoiden päättelyltä puutu. Onhan Yhdysvalloissa vastikään julkaistu selvitys siitä, miten eri liittolaiset ovat Afganistanissa osoittaneet uhrivalmiuttaan. Muistaakseni Viro oli päässyt mallioppilaiden listalla peräti toiseksi, koska se on vuodattanut Afganistanissa verta oikean asian puolesta väkilukuunsa suhteutettuna jopa enemmän kuin Yhdysvallat.

Häkämies puhuu tehtävästään turvata suomalaisia sotilaita vaikka käytännössä NATO ISAF -joukkojen "rauhanturvaajat" käyvät hänen lähettäminään USA:n aloittamaa sotaa Afganistanissa "vastaamalla" tuleen. Häkämiehen kriisinhallinta on verbaalista kriisin häivyttämistä - kuinka sodasta tehdää turvaamista. Rauhaanpakottamista Orwellin newspeakin periaatteiden mukaisesti. Ruotsin kuningaskin kävi turvaamaan rauhaansa Suomessa vuonna 1070 paavin tappoluvalla. Suomalaisethan eivät tienneet omaa parastaan kun aseellisesti vastustivat kuninkaan verolähettiläitä ja paavin munkkeja. Häkämiehen valheellinen YK-sanahelinä on aivan samaa sumutusta kuin Korean YK-sodan propaganda Vietnamin sodan alkusoittona. YK mantra on sukua muinaiselle YYA-mantralle. "Täytyy"-politiikkaa ilman valintoja.

Helsingin Ylioppilasteatterin "VALTUUSTO-sarjan II osa VÄLIKYSYMYS Mihin raha menee?" - näytelmä on yksi harvoja puhtaan konkreettisen poliittisen teatterin muotoja Dario Fon hengessä mitä Suomessa on tehty. Poliitikot vedetään takaisin inhimillisten piirteiden piiriin koomista ylimielisyyttä ja emotionaalisuutta naamioiden takaa nostamalla. Yhteiskunta ei ole äitisi. Puolue ei ole äitisi.


Kuinka köyhyys voitaisiin politisoidaan?

Kuinka kansalaiset voisivat käsittää politiikan olevan kansalaisten omaa elämänhallintaa eikä vain puolueiden kaupankäyntiä ja uratissiä - siis urahissiä?

Köyhyys on nyt tehokkain tapa epäpolitisoida kansalainen perinteisellä kunnottoman kansalaisen häpeällä ja epäonnistumisen merkityksettömyydellä. Kunnes historia toistuu.




Sosiaali- ja terveysturvan tuore Kansalaisbarometri maalaa synkän kuvan maastamme. Barometrin mukaan vain joka kolmas suomalainen uskoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan yhteiskunnassa.




"Suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut julma,"
Osmo Soininvaara toteaa Kappelin kahvilassa, joka kylpee valossa. Voiman kolmihenkinen toimittajapaneeli tenttaa Soininvaaraa tunnin verran suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen alasajosta.



Voiko ahdistunut löytää politiikan?






Porvarillinen Ranska
uudisti solidaarisuuden

Ranskalaiset ottivat mielissään vastaan uuden köyhyysloukkuja purkamaan pyrkivään toimeentulotukimallin. Terveydenhoito on ilmainen ja työnteosta ei rangaista.



Kuluva vuosi 2009 on eurooppalainen luovuuden ja innovoinnin teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää ihmisten luovuutta (ks. http://create2009.europa.eu/). Kuinka sitten luovuuspuhe ja ajatus innovaatioista sekä käytännön kansalaistoiminnan tekeminen oikein kohtaavat?






YLE Areena - Markku Heikkinen: Miten vasemmisto haastaa porvarillisen hegemonian?
Nyt puhutaan suomalaisen demokratian tilasta. Markku Heikkisen seurassa vasemmiston kadonneen aatteen perään kysyvät Arja Alho, Jussi Saramo ja Joonas Turunen.



Pääministeri Matti Vanhasen mukaan länsimaat voisivat ottaa oppia Kiinasta, jossa on tiukka keskushallinto ja jossa asiat tapahtuvat nopeasti, kun kommunistipuolue niin päättää. ”Ainakin tässä tietyssä systemaattisuudessa [länsimaat voisivat oppia Kiinalta]. Siinä, että asetetaan selkeitä prioriteetteja ja mobilisoidaan voimavaroja niiden saavuttamiseksi. Silloin myös saavutetaan tuloksia”, Vanhanen arvioi Pekingissä suomalaistoimittajille. HS Peking








Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Keskisuomalaisessa, ettei uusi journalistien lähdesuojaa kaventava lakiesitys rajoita sananvapautta tai tiedonsaantia.


YLE Areena - Julkinen sana
Ketä lähdesuojan kavennus suojelee?

Ketä lähdesuojan kavennus suojelee Poliisilakien uudistustyöstä on mediakin saamassa osansa. Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnössä esitetään, että toimittajan lähdesuoja voitaisiin murtaa sellaisissa tapaukissa, joissa tiedon alkuperäinen antaja on rikkonut salassapitovelvollisuuttaan. Toimittajille ja kustantajille lähdesuoja on sananvapaus- ja demokratiakysymys. Julkisessa sanassa kertovat näkemyksensä lähdesuojan murtamisesta oikeusministeri Tuija Brax, tutkija Päivi Tiilikka sekä julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.


MIKSI AFGANISTAN
ON TÄRKEÄ SUOMELLE?

Jarno Limnéll & Charly Salonius-Pasternak





Suomalaiset eivät ymmärrä
Twitterin mahdollisuuksia



Köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä
on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995



Suhteellinen köyhyys Suomessa



YLE Areena - Kertomuksia Suomesta
Haastava heinäkuu: Köyhällä on aina raha mielessä




Yksityinen terveyspalvelu rahastaa sikainfluenssalla



Kari A. Hintikan verkostoanalyysi vaalirahakuvioista



Poliittisen kähminnän verkostot ja piilokorruptio - Jokisipilä



Tutkimus: Suomalaiset luottavat vähiten poliitikkoihin
Kansa luottaa kaikkein eniten lentäjiin ja palomiehiin,
käy ilmi Valittujen Palojen tutkimuksesta



Paavo Arhinmäki:
Nukkuvat pistetään hereille



"Ongelma ei ole pelkästään opetushallinnon", Johnson painottaa.
"Yksikin kouluterveydenhuollon ulkopuolelle pudonnut on
vaara yhteiskunnassa." - HS (Rehtorit: Meidät on jätetty yksin)


Suomen surrealistit




.

Ei kommentteja: