perjantaina, syyskuuta 27, 2013

Rakkautta ja Anarkiaa RA-festivaali kaaoksen ja tarrautumisen maailmassa 2013 HIFF Helsinki


Sunnuntaina

Ihmeellinen Islanti

 




 RA-festivaali toteuttaa sitä, 
mitä suomalainen elokuva ja elokuvasäätiö välttelee:  

       siellä voi kohdata todellisuuden. 


Elokuva on voimakkain taidemuoto visuaalisen ajan, symboliikan ja paikan ohjailulla, sanan ja kuvan yhdistelmällä assosiaatiokoskenlaskussa,

  ja siksi siihen kohdistuu myös voimakkaimmat sensuuripyrkimykset ja kieroimmat ohjailun taktiikat: brändi-ajattelu ja amerikkalainen kaupallisen käsikirjoittamisen tuotteistaminen eli elokuvasäätiönkin pakottama plot-ajattelu kaupallisten "oppaiden" mukaan. Sovinnaisuuden vaatimukset "asiakasystävällisyytenä".

 Aivan kuin ranskalaista elokuvaa ei olisi tässä osaa universumia.
 
Niin suurta kauhua ei löydy RA-festivaalilta kuin mitä syntyy katsellessa elokuvasäätiön ohjailemien ja runttaamien elokuvien esittelyissä. 

Pikkumaisia ja pelokkaita näperryksiä ilman mitään suuria yhteiskuntakriittisiä linjoja, ilman mitään yhteyttä korruptoituneesta ja elitistisestä, poliittisilla merkeillä leimatusta hegemonia- todellisuudestamme ja yleisestä pelon kulttuurista, jota suurin osa ihmisiä kokee varoessaan julkisesti esittämästä ajatuksiaan, jottei pomo kuulisi niitä.
 
Joku suomalainen feministinen kostofantasia tai romanttiseen ratkaisuun nojautuva jengielokuvarahastus (romantiikka ratkaisee rasismin, mitä vittua)

on vain säälittävää porvarillista elokuvakulttuurin tukahduttamista ja suomalaisen tietoisuuden raiskaamista, katsojan halveksuvaa väheksymistä. Sensuuria lapsellisuuden keinoilla. Elokuvasäätiö on julistanut paatoksen eli ideologisen elokuvan kieltolistalle.

Kaurismäkeä ylistetään spesialiteettina ja erikoisuutena, jotta muut kokeilevat ja todellisuutta kuvailevat elokuvat kielletään kategorisesti. Ohjaajia ei tueta vaan tungetaan tuottajien oikeistolaisen maailmankuvan ja porvarillisen moralismin raameihin.
 
Säälittävä Suomi ja ruma sensuurikulttuuri
pikkumaisuuden juhlintana, siistittyinä elokuvina.

"Katsojaa ei saa ahdistaa"
 
  • Yksikään tuotettu suomalainen elokuva ei leikkaa lainkaan nyt poliittisen todellisuutemme kriisejä, konflikteja, roolineurooseja ja hämmennystä eliitin juhlien raiskaamana, poliittisen katastrofin, mediasensuurin peilisali-motiivien ja sen vanhan vainoojan, suomettumisen, sensuroivan elitismin kanssa.


Nuoret eivät edes osaa olla analyyttisiä tai vapautuneen kapinallisia koska koulujärjestelmämme on viritetty oikeistolaiseen bränsi- ja kulutuskulttuuriin. Tottelemiseen, ahneeseen ja epätoivoiseen eliitin nuoleskeluun.

Kapinallisuus ja kulttuurimme toimintatapojen kyseenalaistaminen on leimattu kategorisesti epämiellyttäväksi - elokuvilta vaaditaan "kaupallisuutta"!

Kaupallisuus amerikkalaisin reunaehdoin esitetään laatuna vaikka se ruhjoo pois kaiken ainutlaatuisen mikä olisi viennin arvoista ulkomaille.  Elokuva ei saa olla siis poliittisesti analyyttinen ja haastava: oikeistolainen elokuvasensuuri toimii oikeistolaisilla turruttavilla, sivistymättömillä ja sovinnaisilla premisseillä ja näyttelee, että elokuvakulttuuri ei muka ole poliittinen!   
 
Opetusministeriö pitää huolen siitä että elokuvasäätiö keskittyy oikeistolaiseen porvarillisen elämän ylistämiseen/kaipaukseen elokuvissa ohjaavana skeemana ilman "vasemmistolaista" tai humanistista yhteiskuntakritiikkiä. Ohut ja esteettinen mässäily ongelmayksilöillä eli irrallinen sosiaaliporno ei ole yhteiskuntakritiikkiä tai ranskalaista eksistentialismia.  


Kun 1989 lama lakoi, elokuvasäätiö karkoitti Aki Kaurismäen sillä pörssieliitin luomaa  keinotekoista keinottelulamaa ei saanut tuoda elokuvissa esille. Siksi Aki on nyt kieltäytynyt kaikista elokuvasensuurieliittimme "kunnianosoitus"-yrityksistä.

Yksikään suomalainen elokuvasäätiön elokuva ei auta ymmärtämään korruptoitunutta ja lyömisestä kyyristymällä reagoivaa suomalaista todellisuutta, yhä vain jatkuvaa suomettuneisuutta. Miksi suomalainen ei reagoi lyömiseen kapinalla vaan kyyristymisellä? Siksi.

 Siksi.



&    Amerikkalaistumisen selkein hegemonia on eroottisen elokuvan korkeat ikärajat mutta samalla kammottavalla tavalla väkivaltaviihteen alhainen ikäraja "kuluttajia" ehdollistamaan varhaisessa vaiheessa väkivaltaviihteen ihanuuksille. 
  • Elokuvateattereiden erittäin alhaiset ikäräajat hyvin brutaalille väkivaltaviihteelle on asetettu tottelevaisesti amerikkalaisen militaristisen  viihdeteollisuuden kulttuurivaatimuksien mukaisesti. Mm. 7-vuotias pääseen katsomaan aikuisen seurassa kymmenien ihmisten teurastamista. Viihdettä. Amerikanisaatiota. Amerikkalaisen sotahullun imperialismin ja uuden Rooman ahneuden ja pelon kulttuurin motivointia kulttuurisiirtokunnille.





 Tärppini RA-festivaalille 2013



Intimate Parts



Post Tenebras Lux 


Concussion

 

Blondie

 

The Strange Little Cat




+   Yllätyselokuva:

Side Effects




No





+




info
Yllätyselokuvana nähdään myös Steven Soderberghin nähtävästi viimeiseksi studioelokuvaksi jäävä SIDE EFFECTS. Rooney Maran, Channing Tatumin ja Jude Law’n tähdittämässä trillerissä nuoren naisen maailma kääntyy päälaelleen, kun hänen psyykelääkkeensä aiheuttaa odottamattomia sivuvaikutuksia. Side Effects nähdään festivaalin päätöspäivänä 29.9. klo 21.00 Bio Rexissä.
 
Suuren kysynnän vuoksi Joshua Oppenheimerin kehuttu dokumentti THE ACT OF KILLING saa lisänäytöksen 22.9. klo 21.45, Kinopalatsi 1. Liput näytökseen jo myynnissä.


::










kuva :: Arhi Kuittinen





Ei kommentteja: